Blogin etusivu
Aikaisemmat merkinnät
 
Kreikkalaisroomalaista keihäänheittoa!
13.07.2008
Eilinen oli urheilukilpailun tuntua pullollaan kun aamulla yhdeksän aikaan päädyimme Kososen Janin polttareiden kunniaksi urheilukentälle - asenaimme kuula, moukari, keihäs, kiekko ja mittanauha pituushyppyä varten. En voi todeta muuta kuin että kaikkien kannattaisi kokeilla ko. lajeja - voi sitten alkaa suhteuttaa noita penkkiurheilijoitten rakastamia tilastotuloksia nykypäivän urheilijoista omiinsa... Kiesus - pakko arvostaen nostaa viikinki kypärää kaikille yleisurheiluakin harrastaville! Suorastaa pelotti kylmiltään kokeilla lajeja - joista suurin osa kehitti aivan uusiin kohtiin olkapäivä ihan uutta rasitusta ja onneksi järki ja turvallisen loiva aamun aloittelu pelkällä siiderillä eivät vielä piesseet maskuliinista testosteroninkin katkuista mies-uhoa liikkeeseen että olisi tarvinnut alkaa hampaat irvessä pukkaamaan tai viskaamaan mitään heittovälinettä niin että perse olisi revennyt - saati sitten olkapäät tai ojentajat :D Porukka oli rentoa ja säännöt sovellettiin nopeasti demokratian nimissä eli soturijoukon sihteerin määrätessä miten tämän yksikön tuli toimia ja mistä mitattiin milläkin välineellä kukin suoritus. Siellä mankku pöllysi - tuossa rutikuivassa amfissa jossa sankarit ottivat mittaa toisistaan..
(Lue: Savonlinnassa kastellaan sateella sadettimilla kenttää - se on näet tupla varmaa kentän kastelua - eikä mene äyrirahat hukkaan kun samalla rahalla saadaan tuplasti enemmän vettä - kentälle joka alkoi oikeasti jo muistuttaa lähinnä hetteistä suota)

Välilaukasta piti huolta vuohimäen talli - Jani kävi näyttämässä että kyllä suomalainen korpisoturi pystyy vetämään yleisurheilulajien päälle vielä pienet kouluratsatus ja esterata näytteet - tosin promillien noustua Jani tyytyi jättämään kouluratsastukseen koko hevosurheilun ja jätti esteet aloitteleville hevostelijoille. Vuohimäessä oli äärimmäisen tuttu ja tyly vastaanotto kun yksi sankareistamme erehtyi laskemaan siideritölkin maahan - tosin jännää että aikoinaan antoivat kisoissakin ratsastaa samaisessa paikassa muutaman sankarin aivan emähumalassa kisoissa... mutta niin korjasimme virheen ja hymyillen päädyimme aitioon katselemaan hevosten kirmailua ratsastajineen radalla. Allekirjoittanut huomasi jälleen hevosten epäluuloisen suhtautumisen minuun mutta tottakai onhan se normaalia että ei saalis (lue ruoka) pidä  saalistajaan (lue nautiskelija) tykkää.. ja minä en koskaan kieltäydy kunnon hevosenliha pihveistä (järkyttävän hyvää..)

Päivä lähti todella riehakkaasti liikkeelle ja monen monen siideri tölkin ja pullolisen alkoholia jälkeen päätyi allekirjoittanut ja muu taistelijakaarti vielä savonlinnan metsikköalueelle saunomaa ja uimaan ja tietenkin kuuntelemaan itse juhlakalun äärimmäisen tunteikasta kitara tulkintaa menneiltä vuosilta.
Kuvasarjaa päivästä tuskin tullaa koskaan juurikaan  julkaisemaan, ihan vain jo sen takia että äärimmäisen moni vaikuttavassa asemassa oleva suomalainen päättäjä oli päätynyt tuohon polttariporukkaan ja haluan tottakai tarjota anonymiteettiä näille taiteilijoille ja massavaikuttajille. Olihan koko porukka enemmän tai vähemmän juovuksissa ja kommelluksiltakaan ei vältytty - kuten kaikki järvestä  katkarapuja etsineet muistavat. Illalla sankarimme sai arvoisensa univormun johonka olennaisesti kuului, veri, kiltti kypärä ja kirves. Söimme avotulen loimutessa juuri teurastettua härkää ja joimme verta - tai no ainakin viinaa. Jonka jälkeen wiikinki johtajamme johti meidät pelottomasti kohti kaupungin humua ja ohjasi meidät määrätietoiseti erillaisiin majataloihin ja illanistujaisiin. Illan lopputunneille asti taistelimme kuin miehet, vaikka kärsimmekin muutamasta miestappiosta, kun paholaisen pahat taijat olivat päässeet muutaman puhdasmielisen taisteliamme juomaveteen ja vieneet taistelijan unisen rajan taas, kesken taistelujen tiimellystä.  Niin lähti lopulta Jani kohti matkaa vielä vapaana avion kahleista - kohti vääjäämätöntä - kohti alttaria ja kahleita jotka sitoisivat hänet liittoon rakastamansa naisen kanssa. Veisivät vähän etäämmälle meistä muista sotureista, jotka vielä  pimeydessä vaeltavat ilman kahleitten ohjausta laumoissa pitkin synkkiä öitä...

Vivamus atque amemus!

1 kommentti

Voi hyvänen aika! :D

Janille turvallista matkaa ja muille sotureille valoa öiden pimeyteen, jotta tuo pimeä polku ei saattaisi saalistajien ansoihin... ;)
Kommentoija: Märskä | 14.07.2008 12.28
Nimi(pakollinen)
(Syötä pakollinen koodi)

Powered by Qred Smart®